Yöjuttupokkari 9: Koukkusorminen kyttyräselkä

Takakansi: - Seis! Mitä te täällä teette?
Museovahdin ääni kaikui luonnottoman kovana suuressa salissa. Taskulampun valokiila osui keskilattialla seisovaan mieheen ja paljasti hänen selässään olevan kyttyrän.
Vartija astui hieman lähemmäksi. – Mitä te etsitte täältä? Museo on suljettu…
Lauseen loppu juuttui hänen kurkkuunsa. Kääpiö kumartui ja sieppasi suuren piilukirveen selkänsä takaa.
Leveä terä välähti taskulampun valossa.
Kääpiö ei epäröinyt hetkeäkään. Hän harppasi eteenpäin ja iski piilukirveen terän museovartijan päälakeen!

Arvio: Ranskalaista Beaumontin pikkukylää satoja vuosia sitten piinannut paha, taikuri Sourette, palaa kyttyräselkäisen Cascabel-kääpiön avulla kostamaan hänet aikanaan mestanneiden kyläläisten jälkeläisille. Taikurin verisessä paluussa on vain yksi virheliike – hän järjestää suureellisen esityksen Lontoossa, jossa katsojien joukossa istuu luonnollisestikin myös John Sinclair. Kun Sinclair ymmärtää tapahtumien taustat, alkaa takaa-ajo, jonka loppunäytös esitetään ikivanhan ranskalaismyllyn kellarissa.

Kauan siinä kesti, ennen kuin Yöjuttu-pokkareiden joukkoon eksyi ensimmäinen mainitsemisen arvoinen tarina. Vaikka Koukkusorminen kyttyräselkä on nimenä yksi lehden historian hölmöimmistä, on se tarinana erittäin viihdyttävä ja mukaansa tempaava. Murhanhimoisen kääpiön tekemiset ovat tosin pelkkää yksinkertaista teurastamista ja sellaisenaan puuduttavaa luettavaa, mutta tuonpuoleisesta palanneen taikurin ilmestyminen Johnin tielle sähköistää heikommatkin juonenkäänteet. Loppuhuipentuma on kekseliäs ja tällä kertaa sen kehittelyyn on käytetty sekä aikaa että vaivaa. Henkiolennon tuhoamisessa on kaiken lisäksi muuan yksinkertainen tehokeino, jota Sinclair ei suomennetuissa tarinoissa enää tiettävästi tämän jälkeen käyttänyt, vaan turvautui ennemmin huikeaan asearsenaaliinsa.

Lainaus: - Keskiyöllä tavataan. Ajattele keskiyötä, sillä silloin suuri Sourette hakee sinutkin!
Kolkkoja sanoja seurasi häijy nauru.
Kitty alkoi rummuttaa jykevää ovea nyrkeillään hirveän pakokauhun vallassa, mutta riehuminen oli täysin hyödytöntä. Nyrkit vain kipeytyivät.
Viimein tyttö lysähti oven eteen. Nyt oli liian myöhäistä katua ja syytellä itseään. Hän oli loukussa. Pirunmyllyn vankina!


Copyright © Bastei-Verlag, Gustav H. Lübbe, Bergisch Gladbach, Germany
Saksankielinen teos: Der Gnom mit den Krallenhänden (Gespenster-Krimi nr. 61)
Suomentanut: Heikki Haveri
Kustantaja: Kolmiokirja Oy, Oulu
Ulkoasu: Jouko Similä
Ilmestymispvm: 1.8.1989
Hinta: 18,50 mk

Yöjuttu 5/1985: Coletten giljotiini

Takakansi: Rumpujen pärinä kuului ensin hiljaisena, mutta koveni hetki hetkeltä. Lopulta se voitti kaikki muut äänet ja kohosi pian mahtavana ja rytmikkäänä kohti harmaina roikkuvien raskaiden pilvien peittämää taivasta, joka ei tuntunut haluavan nähdä alhaalla maan päällä suoritettavaa julmaa tekoa.
Siellä valmisteltiin ihmisen mestausta.
Tuomittu oli nuori, kaunis nainen, jolla oli upeat vaaleat hiukset ja kasvot, jotka lupasivat kaikki maailman synnit ja viettelykset. Lähiminuuttien aikana elämä oli katoava tuon naisen kasvoilta…

Arvio: Bill Conollyn rauhallinen maaseutukierros Ranskan Elsaessissa katkeaa yllättäen ja brutaalisti, kun hänet tempaistaan kauhun kierteeseen, jossa vuosisatainen kirous konkretisoituu nykypäivään. Giljotiini leikkaa yhtä tehokkaasti kuin vuosisatoja aiemmin ja Billin on pyydettävä John ja Suko apuun ennen kuin on liian myöhäistä. Mutta ehtivätkö he paikalle ennen kuin sadan pään majatalon kuolinnaamiogalleria on täydellinen ja sen kalmistossa makaavat ruumiit valmiina palaamaan maan päälle?

Coletten giljotiini on kekseliäs ja hyvävauhtinen tarina, jossa menneiden aikojen teot heijastuvat painajaismaisesti nykyaikaan. Jännitystä on tosin vain nimeksi, mutta muilta osin tarina on sangen viihdyttävä – loppuhuipentuma on tosin tälläkin kertaa vaatimaton. Yllättävää on sen sijaan kepeähkö huumori, kun ystävämme vitsailevat edellisessä seikkailussa paholaisruoskan iskuja vastaan ottaneen Sir James Powellin ihonsiirroista. Kokonaisuus ei nouse Henkien haudan tai Punaisen helvetin herran tasolle, mutta peittoaa vaivattomasti ilmestymisvuotensa ensimmäiset lehdet.

Lainaus: Musta magia täytti kellarin, tunnustelin ristiäni ja totesin sen muuttuneen rauhattomaksi. Sikäli rauhattomaksi, että se oli lämmennyt ja suhtautui siis omalla tavallaan pahan äkilliseen ilmestymiseen.
Bill oli pysähtynyt ja piteli kynttilää niin korkealla päänsä päällä kuin pystyi. Valo levittäytyi nyt kauemmaksi, ja näimme vähän kauempanakin olevien aukkojen päälle ilmestyneet kasvot.
Mitä kovempaa ääntä ne pitivät, sitä voimakkaammin ne myös muuttuivat. Niiden silmät heräsivät eloon. Ne eivät tosin kiiluneet, kuten olin nähnyt muitten demonien silmien tekevän, mutta ne elivät kaikesta huolimatta. Jotkut niistä muistuttivat helmiä, jotkut taas tummia lasikuulia.


Copyright © Bastei-Verlag, Gustav Lübbe, Bergisch Gladbach, Germany
Saksankielinen teos: Colette und Ihr Fallbeil (GJS Nr. 213)
Suomentanut: Heikki Haveri
Kustantaja: Kolmiokirja Oy, Oulu
Vastaava toimittaja: Kirsi Hintsanen
Ulkoasu: Jouko Similä
Ilmestymispvm: 15.5.1985
Hinta: 8,60 mk