Takakansi: Violetta Valeri, Corinna Camacho ja vaarallinen myrkynvihreä hirviö. Kolme käsitettä, kolme nimeä – hengenvaarallinen kolmiyhteys. Kolmikko liittoutui keskenään. Välittäjänä toimi Logan Costello, joka niin ikään vihasi kolmikon vihollisia.He eivät nousseet avoimesti John Sinclairia vastaan, vaan käyttivät kiertotietä. Eräs henkilö sotkettiin mukaan tapahtumien pyörteeseen. Hän oli John Sinclairin hyvä tuttu, nimeltään Nadine Berger! Hän joutui pirullisen tapahtumasarjan keskipisteeseen, josta ei ollut ulospääsyä.
Arvio: Avaruuden paholaiset oli yhden lehden mittainen syrjähyppy pois kuoleman mannekiinien tarinasta, joka huipentuu tämän lehden myötä. Kauhuretki kauneusfarmille oli päättynyt tulipaloon, jossa jokainen pahuuden kanssa tekemisissä ollut syyllinen sai surmansa – vai saiko sittenkään? Jollain ihmeen kaupalla sekä Valeri että Camacho selviävät ja suuntaavat kohti Lontoota, tarkoituksenaan tappaa Sinclair ja hänen ystävänsä. Vaikka Nadine Bergeristä päästäänkin suhteellisen helposti eroon, osoittautuu John taas kerran kovaksi pähkinäksi, jolle edes murhahirviö ei voi mitään.
Elämäni musta päivä on tasapaksu tarina, jonka toimintakohtaukset on sijoitettu alkuun ja loppuun. Nadine Bergerin kohtalon lisäksi se ei sisällä juuri mitään muuta muistettavaa, sillä filmauspaikalla tapahtuneen yhteenoton jälkeen John joutuu makailemaan sairaalan sängyssä hieman sivussa tapahtumista. Lopulta hän saa kuin saakin mannekiinit kimppuunsa, mutta siitäkin yhteenotosta tulee valitettavan lyhyt. Kaikkein heppoisin vastustajista on kuitenkin kaamea murhahirviö, josta jää ainoastaan märkä lammikko, kun Sukon paholaisruoska läjähtää sen suomuiseen ihoon.
Lainaus: Normaalisti hirviö eli kauhun maailmassa, jota ihmissilmä ei ollut milloinkaan nähnyt. Se oli vihreä, suomuinen epäsikiö, ihmisen ja matelijan välimuoto. Sillä oli samanlaiset kädet kuin ihmisellä, pitkä litteä yläruumis ja vastenmielisen näköinen pää.
Se oli verrattain kookas, ja litteä nenä teki sen kasvonpiirteet gorillamaisiksi. Otuksen silmät näyttivät suhteettoman suurilta. Niissä ei kuitenkaan ollut pupilleja, vaan lukuisia valkoisia pisteitä, jotka kimmelsivät tummissa silmäkuopissa kuin lumihiutaleet, jotka eivät ikinä sulaneet. Päässä ei ollut yhtään hiusta, mutta niiden sijasta siitä törrötti pitkiä harjaksia, jotka sojottivat suoraan ylöspäin kuin kammanpiikit.
Iho oli kova ja suomuinen, ja epäsikiöltä puuttuivat alaraajat täysin. Alaruumis oli pitkänomainen kuin krokotiilillä. Hirviö tappoi hampaillaan.
Copyright © Bastei-Verlag, Gustav Lübbe, Bergisch Gladbach, GermanySaksankielinen teos: Ein schwarzer Tag in meinem Leben (GJS Nr. 190)
Suomentanut: Heikki Haveri
Kustantaja: Kolmiokirja Oy, Oulu
Vastaava toimittaja: Kirsi Hintsanen
Ulkoasu: Jouko Similä
Ilmestymispvm: 15.7.1983
Hinta: 7,10 mk
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti