perjantai 19. tammikuuta 2018

Yöjuttu 3/1984: Kuolemanlabyrintti

Takakansi: John Sinclair oli matkalla toiseen ulottuvuuteen! Hän ajelehti aikojen välillä ja ajatteli menneisyyttä. Hän ei ollut missään. Teräksenkovat kädet tempoivat häntä eteenpäin.
Värilliset putoukset syöksyivät häntä vastaan, hän kuuli hirveää pauhinaa, huutoa ja parkua.
Hän ei ollut enää kaukanakaan ASMODINAN KUOLEMANLABYRINTISTA…

Arvio: Glenda Perkinsin pelastamista miettinyt John putoaa ensin Kummituksen valtakuntaan ja sieltä vielä Asmodinan kuolemanlabyrinttiin, satojen kauhujen tyyssijaan, jota asuttavat helvetin kaikkein painajaismaisimmat olennot, kaamot. Hengenvaarallinen labyrintti on koitua Johnin ja Glendan kohtaloksi, sillä kaikkien vastoinkäymisten lisäksi sinne saapuu myös helvetinkäärme Apep.

Muistikuvani Kuolemanlabyrintistä olivat olemattomat, mutta se nykäisi vastustamattomasti mukaansa heti ensimmäisiltä riveiltä. Ripeästi etenevä juoni kaikkine käänteineen ja toinen toistaan mielikuvituksellisimpine kauhuolentoineen pitää lukijan tiukasti otteessaan. Toimintaa riittää lähes joka sivulle, joskin loppuhuipentuma on tälläkin kertaa jotenkin latistava ja yksinkertainen. Siitä huolimatta Kuolemanlabyrintti jatkaa alkuvuoden korkeaa tasoa ollen kirjoittajansa kekseliäimpiä luomuksia, eikä vähiten asujaimistonsa ansiosta.

Lainaus: Täällä majailivat eliöt, joita mitkään sanat eivät pysty kuvaamaan, painajaisolennot, joita moni mielenvikainen taiteilija on yrittänyt kuvata tauluissaan ja joutunut naurunalaiseksi.
Näistä valtakunnista olivat kotoisin kauhu, pelko, kammo ja mielipuolisuus.


Copyright © Bastei-Verlag, Gustav Lübbe, Bergisch Gladbach, Germany
Saksankielinen teos: Asmodinas Todeslabyrinth (GJS Nr. 198)
Suomentanut: Heikki Haveri
Kustantaja: Kolmiokirja Oy, Oulu
Vastaava toimittaja: Kirsi Hintsanen
Ulkoasu: Jouko Similä
Ilmestymispvm: 15.3.1984
Hinta: 7,50 mk

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti